Köysikiipeilymme syömähammas Anthony Gullsten on viimeisen parin vuoden aikana etsinyt itselleen pitkäaikaista projektia, jolle joutuisi oikeasti antamaan eforttia. Kesäkuussa etsintäkierros pysähtyi Norjassa Flatangerin kuuluisassa cavessa ja Andy päätti loikata epämukavuusalueelle ottaen työstön kohteeksi yhden luolan megalomaanisista klassikoista, ”Thor´s Hammerin 9a/+”. Hammer on Adam Ondran vuonna 2012 avaama 55 metrinen kattomonsteri, jolle kyseinen herra antoi aluksi 9a+ greidin, mutta ajan saatossa vaikeus on uuden betan ja kneebarien myötä asettunut ilmeisimminkin vaikean 9a:n tai 9a+:san paikkeille. Kesäkuun tutustuminen päätyi kirpaisevan lähelle ja Andy päättikin tulla joksikin aikaa kotiin treenaamaan. Elokuussa uudella visiitilla treenijakso osoittautui oivalliseksi metodiksi, sillä reitti tipahti tokassa sessiossa. Mutta mitä itse mestari piti reitistä, sen pääsimme selvittämään häneltä itseltään.
Thor`s Hammer 9a, Onnittelut! Mainitsit postauksessa, että kyseessä on vaikein kiipeämäsi reitti, meneekö miten korkealle myös hienouden puolesta?
On se varmaa kans hienoin reitti minkä oon kiivenny! Erittäin hyvää kivee läpi reitin ja muuvit on mielenkiintoisia.
Mitäs Thor´s pitää sisällään?
Thor’s on varmaan ~55m pitkä reitti. Sen ekat 25m on selkeesti vaikeimmat joissa on kaksi selkeää vaikeeta kohtaa. Sanoisin, että ihan vaan tuo ensimmäinen 25m on jo 8c+/9a. Tämän jälkeen tulee ”ensimmäinen ankkuri” jossa on erittäin hyvä kneebar lepo. Siitä pitää sitten kiivetä noin 10m suht hankalaa maastoa, ennen kuin liitytään Nordic Plumber -nimisen reitin loppuosaan (n.20m ja 8b jossa redpoint kruksi on viimeinen slouppiramppi ennen ankkuria).
Testailit reittiä kesäkuussa ja se jäi työstössä ilmeisesti silloin kirpaisevan lähelle? Päätitkin palata kotosuomeen treenaamaan ja palasit ilmeisesti paremmassa kunnossa takaisin, sillä reitti tipahti tokassa sessiossa. Millä metodilla sinun kiipeilyvuosillasi tälläista megareittiä treenataan? Ainakaan kneebareja ei välttämättä kotona pääse treenaamaan, vai ovatko ne edes niin oleellisia?
Joo, on ollut hankala treenata noin pitkää reittiä varten, mutta oon yrittäny parhaani mukaan soveltaa sillä mitä täällä on.
Kneebarit on hyvin oleellisia lepojen kannalta, ei niinkään muuvien. Ja pohkeet ja jalat kyllä väsyy, ku ei oo niihi tottunu. Siellä tekemällä se kneebarailu kehittyy.
Edelliseen kysymykseen jatkona. Mikä on mp viime aikoina paljon keskustelua herättäneisiin kneebareihin? Ovatko ne osa kiipeilyn evoluutiota, vai pilaavatko ne vanhan liiton suoraviivaisen krimppaamisen?
Hankala kysymys johon ei ole suoraa vastausta. Sanoisin että tärkeintä on olla suora sen suhteen, että onko käyttäny kneepadeja ja kneebareja reitin kiipeämisessä. Itse en näe mitään vikaa niissä, koska sekin on selkeä taito mikä pitää osata.
Kuvat: Tor Johnsson (1-2) ja Aleksandra Blinnikka (3-5)
Tällaiset uberjyrkät ja pitkät monsterireitit eivät välttämättä ole olleet ilmeisesti sinun vahvinta forteasi. Syttyikö tästä kipinä tämänkaltaiseenkin kiipeilyyn?
Joo näin pitkät reitit ei todellakaan oo omaa vahvuutta.. ja se olikin erittäin hyvä syy hakeutua tällaisen projektin eteen, jossa pääsee oppimaan uutta ja kehittämään eri osa-alueita omassa kiipeilyssä.
Vastaako tuo nykyinen vaikeusasteen konsensus 9a/+ suunnilleen sitä fiilistä, miltä se sinusta tuntui?
Joo, onhan se vaikeampi kuin yksikään 9a jonka olen kiivennyt. Toki vähän eri tyylinenkin, mut silti 🙂
Merkittävästi vaikeampi se on, kuin vaikka samalta hänkiltä löytyvä ”Illusionist, 9a” ja vaatii ihan h****tisti enemmän duunia, että saa edes muuvit pakettiin.
Joko tuleva 9b projekti on löytynyt, vai vieläkö etsintä on käynnissä?
Kyllähän sitä kiinnostais löytää joku hieno pidempiaikainen projekti!
Karpot nostavat vielä karvahatut päästä ja päräyttävät porilaisten marssin soimaan ehkäpä tämän hetken kovimman suomalaisen köysisuoritteen kunniaksi! Ja toki toivottavat Andylle onnea sen hänelle oikeasti kovan ja kiinnostavan projektin löytymiselle.