”Ensimmäiset Greidissään” – Bart Simpson, 7B

Reitti: Bart Simpson

Vaikeus / korkeus: 7B, 6m

Sijainti: Taivaskallio, Helsinki

Ensinousija: Petri Koponen

Ajankohta: 1992

Ensimmäiset Greidissään” -juttusarjan toisessa osassa päädymme taisteluparini Timo Peltolan kanssa Taivaskalliolle Länsimuurin oikeaan laitaan, jossa sijaitsee perimätiedon mukaan Suomen ensimmäinen 7B (eli tuolloin käytetyllä suomigreidillä 8- tai 8). Nimeltään reitti on ”Bart Simpson” ja reitin ensinousija on Kiipeilyareenan kävijöille tuttu kasvo Petri ”Kepo” Koponen.

Kepon kiipeilyura alkoi 1970-luvun loppupuolella isän innostamana. Ensimmäiset muistikuvat (ja valokuvat) löytyvät Sipoosta Matti A:n kehittämän kallion ”Hämähäkki” -reitiltä. Kyseinen kalliohan on nykyään valitettavasti kiipeilykiellossa, mutta tuolloin tarjoili messeviä haasteita pienelle, mutta dedikoituneelle harrastajaporukalle. Harrastuksen alkuvaiheessa innoitusta antoi samaisen kiipeilyesikuva Matti A. Jokisen Alppien seinämillä” kirja, joka löytyi jokaisen itseään edes puolitotisesti kiipeilyn harrastajaksi tituleeranneen nuoren miehen vyölaukusta. Myös Alppikerhon julkaisema ”Alppikiipeilylehti” ja myöhemmin ”Kletteratiini” kuuluivat tarkoin varjeltuihin aarteisiin. Ajan kuvaan kuului myös se, että kaikki kiipeilivät kaikkea (tradi, boulder ja pikku hiljaa myös sportti). Merkittävän askeleen harrastuksen etenemisessä muodosti Kauniaisiin perustettu kiipeilyhalli Grani, josta Kepo sai isompia poikia seuraten melko massiiviset ylirasitustilat parin vuoden ajaksi, treenattuaan isommista mallia ottaen välillä jopa pari kertaa päivässä. Kyseisessä hallissa järjestettiin perimätiedon mukaan myös ensimmäiset boulderkisat, joissa Kepo sijoittui legenda Kari Potin jälkeen kakkoseksi.

Yhteisölliseen toimintaan kuului oleellisesti myös Taivaskallion ”Keskiviikkoharjoitukset”, joissa pääsi touhuamaan omien esikuvien (Lintinen, Palomäki, Poti…) kanssa ja sopimaan yhteisiä kiipeilyreissuja Olhikselle tai jopa ulkomaille saakka. 1980-luvulla treenipaikkoja, eli bouldermestoja ei ollut kovin montaa, mutta kalliot kuten Pihlajamäki, Taivaskallio ja Haaga tarjoilivat kuitenkin viriilille nuorelle miehelle varsinkin harrastuksen alkuvaiheessa hyvin haasteita. 

Taivaskallio toimi Kepon ”koticavena” ja pikku hiljaa seinämien kaikki reitit oli koluttu ja olikin aika pyrkiä löytämään vielä lisähaastetta uuden reitin myötä. Koska kallioita oli löydetty varsin vähänlaisesti ja boulderointi toimi ensisijaisesti harjoittelumuotona, kuului ajankuvaan myös eliminaattien teko tuttujen reittin väliin, tai niitä linkkaillen. Bart Simpson kuuluu juuri tähän kategoriaan ja ideana oli kiivetä Länsimuurin laidasta suora linja reittien ”Manteli” ja ”Pullistuma” välistä niiden otteita käyttämättä. 

Kuvat:

1) Olhava faijan kanssa, Vekara

2) Sipoo, kasarii

3) Taiski, kasarii

4) Taiski, Savumuuri. Kasarii

5) Antti-Karpo ottaa hatsit Bartista

6) Taistelupari Peltola-Liukkonen posettaa Taiskilla

Reitin työstämiseen meni käytännössä kausi 1992. Vuoden Kepo tarkasti juomapullosta, joka oli kulkenut mukana samaisena vuonna Veikka Gustafssonin ja Kepon köysistöparin Jere Sepän retkellä Chamonixiin Bonatti-pilarille. Ensimmäinen haaste oli putsata reitin yläosa kiivettävään kuntoon rapsuttamalla käytännössä kaikista pikkupoketeista jäkälä pois yksitellen. Oman haasteensa tarjoili reitin otteiden terävyys ja se tosiasia, että tuohon maailmanaikaan reittejä kiivettiin pelkän pyyhkeen kanssa ja yläköysiharjoittelua bouldereilla kommentoitiin selän takana tirskumalla. Reitti eteni ylöspäin sessio sessiolta ja muuvi muuvilta, jalkamuuvien tuotua melko lailla yhtälaista haastetta käsimuuvien kanssa. Lopulta reitti kuitenkin antautui ja on edelleen herran tiukin boulderi ever!

Reitin toistonoussut Martin Nugent kertoo olleensa nuorena miehenä melko lailla tohkeissaan nousunsa jälkeen, ei vähiten sen vuoksi, että ensinousija Koponen oli sattunut Taiskille pari mimmiä kainalossaan samaiselle keskiviikkoharjoitukselle. Martinin kerrottua into piukkana kiivenneensä Bartin, oli Kepo muistikuvan mukaan lohkaissut: ”Martin, ne jotka näitä reittejä jaksaa hieroa, myös kiipee niitä…”. Ja hyvällä maulla toistonousija tuota vinkkiä onkin omalla kiipeilyurallaan toteuttanut, mutta siitä enemmän ensi jaksossa.

Videotallenteelta voitte todistaa taisteluparimme session tämän klassikon parissa ja bonariksi saimme lainata ensinousijan betavinkkejä ”Northern Lights” -kiipeilyelokuvasta.