Reitti: Caesar
Vaikeus / korkeus: 7B / 7C, 6m
Sijainti: Kirkkonummi
Ensinousija: Ville Kurru
Ajankohta: 2009
Varmistettavuus: Hämähäkki
”Messevät dynot” -juttusarjan kolmannessa osassa siirrymme Etelään, lähemmäs pahuuden akselia, elikkäs Kehä III:sta. Paikkakunnaksi valikoitui Kirkkonummi, josta huhujen ja taistelupari Packalenin mukaan löytyy dyno, jonka tulisi olla hyvin liki tuota legendaarista kolmen tähden määritelmää.
Ensinousijalta yksityiskohtia ja legendoja vahvistellessa vahvistui myös legenda, jonka mukaan hän on aikoinaan dynoillut ainakin kerran Pasilan ikonisella cavella niin urmakkaan dynon, että ”satiainen” aka lyöntimutteri seinän vastapuolella oli pettänyt ja ote kapsahtanut irti. Toki saman suoritteen on myös toinen dynomestari Markku Makkonenkin suorittanut…
Caesarin linjan Ville bongasi käytyään kiipeämässä samaiselta Kinrkkonummen feissiltä viereisen erittäin hienon näköisen ”Action Jacksonin, 7B+”. Tällöin Caesarin linja näytti houkuttelevalta, vaikkakin erittäin vaikealta. Ensinousupäivänä herra oli jostain ihmeellisestä syystä muutaman postimerkkipadin kanssa työstöhommissa itsekseen ja paikalle ensinousun aikaan saapuneiden Anssi Venhon sekä Marko Siivisen posket olivat venähtää, kun Ville oli stikannut dynon samalla hetkellä ollen vaakatasossa 6 metrin korkeudessa heidän silmiensä edessä. Myös toppimantteli oli onnistunut ja ehkä Suomen hienoin tai ainakin yksi hienoimmista dynoista sai ensinousunsa!
Villelle itselleen ei tule mieleen Suomen kamaralta hienompaa loikkaa ja toinen yhtä timanttinen loikka (myös hänen ensinousunsa) nousee muistojen kätköistä esille Pohjois-Norjan Kvalvikasta. Kyseessä on Skeyn possejen videofilmillekin tallennettu ”Papillon, 8A”.
Reitin legenda-arvoa ei luonnollisesti vähennä sen snadi kuumottavuuskerroin. Reittihän lähtee liikkeelle helpommalla introkiipeilyllä, josta päästään keskellä feissiä sijaitsevalle melko hyvälle kahvalle (tässä vaiheessa jalat ovat n. 2,5m korkeudessä). Kahvalta suoritetaan kaikki-irti tupladyno noin 5m korkeudessa sijaitsevaan slouppaavaan hyllyyn, johon tehdään vielä todella kuumottavan näköinen powerimantteli. Dynosta ja sen jälkeisestä manttelista on useampikin kanssakiipeilijä ottanut suht fataaleja pannuja ja muun muassa Samuli Lummi oli ilmeisesti siitä murtanut ranteensa ja keväällä ainakin yhden yrittäjän kylkiluu murtui yrityksen päätyessä kylkiasentoon…
Karpojen ikämiesedustus jättikin yritykset suosiolla nuorelle sankarille, joka oli reitin käynyt kiipeämässä pari-kolme viikkoa aiemmin +5 asteen lämmöissä. Retkikunnan dynokiertueen päivänä toppimantteli oli kuitenkin killinyt +25 asteen lämmössä koko päivän, joten odotukset eivät välttämättä olleet kovin korkealla… Rakettipoika Packalenin yritykset voit todistaa sessiosta kuvatulta videotallenteelta.
KARPOJEN VARMISTETTAVUUSARVIOIDEN MÄÄRITELMÄT:
Nallekarhu: ”Parempi yksin, kuin huonossa seurassa”. Pärjäät melko mukavasti parilla patjalla. Alastulo on melko flätti ja reitti ei kulje viistoon.
Alppikauris: Enemmän kuin pari pädiä tai vaihtoehtoisesti Jyrki Kauko spottaamaan. Reitin alastulossa on kiviä, se viettää tai reitti kulkee viistoon.
Hämähäkki: Mielellään omat ja kaverin pädit, sekä vähintään yksi spottaaja. Vaihtoehtoisesti koripallon kokoiset cojonesit… Reitti on joko +5m korkea, alastulo on hazardi tai reitti kulkee merkittävästi viistoon lähtöpisteestä.
Koponen: Jätä reitti suosiolla joko Sami Koposelle, tai OP Mannille…