Tuukka Simonen, Pieksämäen lahja Oulun (tai Iin) kiipeilylle on parhaillaan nautiskelemassa Savolaisesta mielenmaisemasta ja Suomen ehkä hienoimmasta boulderoinnista. Viime lauantaina 21.9.2024 nuorukaisella oli ”boulderoinnin pöljä päivä” ja päätimmekin kilauttaa kaverille kuulumisia tuoreeltaan.
Läksit kelien saavuttua Itä-Suomen roadtripille ja toistaiseksi on sujunut ihan mainiosti. Eilen kiipesit ilmeisimminkin toistonousut sekä Aidanin (Roberts) ”Raven´s Masteriin, 8B+”, että Nallen (Hukkataival) ”Bibolar Beariin, 8A+”. Viimeistelit vielä päivän testailemalla muuvit Lökkiössä pitkäaikaiseen ”Molesterin” istumalähtöön. Onnittelut sendeistä! Onko aiemmin ollut tuollaisia, Matti Heikkistä lainatakseni ”pöljän pojan päiviä”, jolloin kaikki onnistuu?
Kiitoksia! Hyviä päiviä on onneksi ennenkin ollut, mutta en kyllä muista että olisi koskaan tullut grindattua vaikeita reittejä noin paljoa yhessä päivässä. Kiipeilyä ja sendejä ei sinänsä mitään älytöntä määrää tullut, mutta kun laskee mukaan sektorilta toiselle kaahailun ja pädien roudaamisen niin tuli siinä varmaan kuitenkin kymmenisen tuntia tehokasta toimintaa!
Jos mennään järjestyksessä, niin ilmeisesti pääsit testaamaan Aidanin kattoa tällä reissulla ekaa kertaa. Millaisesta pakkauksesta on kyse ja minkä verran sendi otti työstöä?
Kyseessä on siis sellainen luolahtava noin 60° hänkki, johon on sijoiteltu napakkaa krimppiä sen verran, että pääsee alhaalta ylös. Reitti alkaa kolmen muuvin introlla, jonka jälkeen pääsee virittelemään asentoa kruximuuvia varten. Kruximuuvissa sormet kairataan pienehköihin krimppeihin ja nostetaan heel-toe cam vasemman käden päälle. Siitä pitää tehdä räväkkä veto vasemmalla kädellä kohtalaiseen listaan, jota myös vahingossa vähän pienensin muuveja testaillessa 🙂
Kruximuuvin jälkeen täytyy lähinnä pitää hermot kurissa ja suorittaa loput viitisen muuvia ilman draamaa.
Kiipesin reitin tokan session tokalla yrkällä. Ensimmäisellä sessiolla oli hieman vaikeuksia kruximuuvissa, mutta tiesin, että jos maltan lopettaa ajoissa ja kasvattaa nahkaa viikonlopun huippukeleille, reitti luultavasti menee.
Nallen ”Bibolar bear” näyttää melko olkapääintensiiviseltä kaahimiselta. Pohdit instassa, että mitäköhän vanha mestari on poltellut kyseiselle reitille 8A+:saa tarjotessaan. Mitäs tämä pakkaus piti sisällään ja mikä siinä antoi sinulle vastusta?
Ainakin seuraavan aamun perusteella Bipolar bear tuhoaa enemmän hauiksia ja kylkiä kuin olkapäitä!
Tässäkin reitissä on jotain luolamaista, mutta reitti on tyyliltään täysin erilainen kuin Raven’s master. Käytännössä ensimmäiset viisi muuvia on hauiskääntö-underia kehnoilla jaloilla ja lineaarisesti huononevilla käsiotteilla. Kehon jokaista lihasta pitää käyttää, kun underien jälkeen siirrytään lipalle slouppaaville muodoille ja lopulta hyville otteille. Reitistä vaikean tekee jatkuvuus. Muuvit kasaantuvat ja perse alkaa pikkuhiljaa laahaamaan. Viimeinen underimuuvi ja sitä seuraava runttumuuvi ovat alusta tullessa vaikeimmat, mutta niitä ennen ja niiden jälkeenkin voi aivan hyvin tippua.
Vaikka kiipesinkin reitin tokan session ekalla yrkällä, sain kyllä antaa kaikkeni joka muuvissa ja olisin voinut tippua monessakin kohtaa. Jos on olemassa tuurisendejä, niin tuo oli sellainen. 8A+ on mielestäni aika tyly greidi tälle voimapläjäykselle. Olisi hauska nähdä enemmän meininkiä tälläkin reitillä. Samalla kivellähän on myös Antonin megaklassikko Wicked and weird 8A+ (vähintään kuusi greidiä helpompi kuin Bipolar bear, vaikka molemmat 8A+), eli sinne vain!!!
Ilmeisesti sait Molesterin assiksen muuvit kasaan? Mitä lisää istumalähtö tekee vanhaan klassikkoon ja tuleeko siitä jopa alkuperäistä parempi kannikoiltaan lähtiessä?
Ensimmäinen muuvi jäi vielä uupumaan, mutta sekin oli tosi lähellä! Istumalähtö lisää ständiin mun betalla viisi rajua käsimuuvia ja muutaman jalkamuuvin, joista kaksi on suorastaan hankalia. Ensimmäinen muuvi on tämänhetkisellä ykkösbetalla perinteinen underilähtö ja väkivaltainen läimäisy rampille, josta kikkaillaan jalat kauas vasemmalle ennen rampin mätsäämistä. Siitä tehdään outo lukotus vasemmalle listaan, siirretään oikea käsi rampin parhaaseen kohtaan ja jatketaan vasen käsi ständin lähtökrimpille.
Reitti tulee varmasti olemaan yksi greidinsä hienoimmista Suomessa. Linja on urmakas ja alun siistit muuvit hauskoilla otteilla tekevät oivan lisän ständiin! Olisi muuten myös kiva, jos joku näitä vanhoja projekteja jaksaisi laittaa esim. 27 Cragsiin. Tästäkin kuulin vasta, kun olin jo käynyt ständin kiipemässä ja vaihtanut maisemaa.
Onko syksyn päätavoitteet ulkona ja mitä siellä on mielessä, vai onko joitain kisoja vielä työlistalla?
Syksyn päätavoitteet on vielä vähän auki. Tarkoituksena oli tällä kertaa kiivetä idästä vain Raven’s master ja ehkä käydä Huriksen lähellä koittamassa Hiidenkirnu-dynoa, mutta kelit ohjasivat alkureissusta Lökkiöön ja täällä riittää vieläkin kiivettävää. Suunnitelmana oli ja on varmaan vieläkin suunnata jossain vaiheessa etelään koittamaan ainakin Sirkuselefanttia ja kevään uutukaista Pneumaa. Jossain vaiheessa pitää kuitenkin malttaa käydä sisällä valmistautumassa syksyn viimeiseen kisaan, Euro Cupiin Italian Genovassa. Kisan jälkeen ajattelin kiivetä kelien sallitessa lisää pihalla ja käydä mm. vuosittaisella Burden-checkillä.
Mikäs tällä hetkellä on tilanne sponsoririntamalla?
Jo pidempään matkassa olleet Oulun Kiipeilykeskus, Oulun Cave ja vanhemmat. Lisäksi tänä kesänä tukijoiksi tulivat Vuorivaruste ja E9.
PS. Raven´s Masterin työstöprosessista tulee lähipäivinä videotallenne Oulun vahvojen könsikkäiden Youtube-kanavalla (LNL CLIMBING). Käykäähän samalla ottamassa sivu seurantaan!