Merkittävä kysymys on: Synnytäänkö legendaksi, vai kasvetaanko siihen? Kiipeilyareenan Ristikon hallissa syksyllä järjestetyissä leadin SM-kisoissa yksi suomalaisen kiipeilyhistorian legendoista sai monen katsojan kohdalla pitkän sulan hattuun Tomi Nytorpin vietyä SM-kultaa väkivahvoilta haastajanuorukaisilta. Tietyllä tavalla hämmentävää oli se, että kukaan muu finalisteista ei ollut vielä syntynyt, kun Tomi sai ensimmäisen senioreiden SM-hopeansa -96 Suihkosen Henkan voittaessa ja Saatsin Juhan jäädessä pronssille (myös PM-hopeaa samana vuonna). Karpojen silmissä huomattavasti hämmentävämpää oli kuitenkin ylivoima, jolla kulta vuonna 2021 tuli. Finaalin viimeisenä nurmijärveläinen perheenisä ja puuseppä jäi mankkailemaan ja lepäilemään keskelle kruksisekvenssiä listoille, jotka olivat sylkäisseet käytännössä kaikki muut kisaajat reitiltä alas. Kisan jälkeen jotkut vitsailivatkin, että on epäreilua kun ikämiehet saavat osallistua yleiseen sarjaan, koska heillä on niin paljon enemmän treenivuosia takanaan.
Tomi pohti jo viime keväänä, kun Karpot kävivät häntä jututtamassa, että yrittäjänä ja perheenisänä ei ole mahdollista yrittää olla hyvä kaikessa, joten kannattaa vahvistaa vahvuuksiaan. Ja kiistämättä tuossa omassa vahvuusalueessaan hän on eittämättä Suomen ja ehkä jopa maailman parhaita. Jo keväällä lupasimme, että myöhemmin teemme uuden jutun treenaamisesta Nytorpien koticavella. 25 vuoden mittaista treenihistoriaa on mahdoton saada kuvattua puolen tunnin videolla, mutta SM-kisojen jälkeen ideakin kirkastui. Halusimme lähteä selvittämään, miten kyseisenkaltainen voimakestävyys ja sen ylivoima rakennetaan.
Lead SM 2021 finaalit, Kiipeilyareena Ristikko. Kuvat: Antti Peltola
Mestarin mukaan voimakestävyyden rakentaminen on toiminut enemmän tai vähemmän samankaltaisella kaavalla aina ennen kisaa tai reissua viimeiset 25 vuotta. 2 kuukautta ennen H-hetkeä hän alkaa tekemään 4×4:siä. Pohtiessani, että kyseisenkaltainen bouldereilla tehtävä PE-harjoitehan onkin aika perinteinen, Tomi korjasi, että hän tekee ne kyllä itse asiassa cirkuiteilla 50 asteisella treeniseinällään. Videolla käymme asiaa tarkemmin lävitse, mutta yksinkertaistaen: Kisan lähetessä kyseinen perheenisä saattaa kiivetä treenissä 16-24 köysireitin mittaista cirkuitboulderia 2 minuutin palautuksilla (reittien vaikeus n. 8a-8c, pituus 25-35 muuvia). Viimeisimmässä piikkausvaiheessa kyseisiä reittejä saatetaan vielä yhdistää 80-100 muuvisiksi monstereiksi!
Kiipeilyvideolla on liki mahdotonta välittää autenttista kuvaa/ fiilistä siitä, miten vaikeita varsinkin sisäreitit ovat, joten tarvitsimme jonkinlaisen tulokulman saadaksemme välitettyä jonkinlaisen tunnelman siitä, miten aivoja räjäyttävästä voiman ja kestävyyden ilmentymästä puhumme. Otimmekin näkökulmaksi seuraavan: Tomi kiipeää yhden napakahkosta päästä olevan cirkuitin ja kaksi testikiipeilijää testaa miten vaikeasta kokonaisuudesta on kyse.
Kohdehenkilöiksi valikoituivat:
*Jäntevähauiksinen ja terässorminen 26-vuotias Suomikiipeilyn unelmavävy Sami Koponen. Samaisessa SM-kisassa pronssilla. Köysikiipeilytaso n. 8c+/9a, Boulder 8B/+.
*Hyvässä lihassa oleva ja mieleltään virkeähkö 47-vuotias Karpo. Oikein hyvänä päivänä saattaa pystyä kiipeämään seppoja jopa bouldereina ja vielä parempana päivänä ulkona köydellä voi kokeilla vaikka kahdeksaisiakin.
Kiipeilijöiden tasoeron vuoksi tavoitteena oli, että nuorempi ja viriilimpi koettaa kiivetä cirkuitin boulderit yhtenäisinä pätkinä ja seniilimpi osapuoli selvittää monta muuvia kykenee tekemään, tahi missä kaikissa otteissa pystyy roikkumaan deadhangina. Lopputuleman voitte todistaa videotallenteelta.
Kyseisenkaltaisia treenejä Tomi tekee tuolla valmistavalla jaksolla 3-4 kertaa viikossa (tai jos oikein hyvälle tuntuu, niin viisikin). Käytän tässä kohtaa jo yllä käyttämääni adjektiivia ”aivot räjäyttävä”. Kanssakiipeilijät voivat pohtia itselleen jollain tapaa vastaavan kaltaista treeniä. Ajatusleikkinä 7c:n kiipeilijän tavoitteena olisi kiivetä 16-24 jyrkkää (esim. Salmisaaren kisähänkin) 6c-7a+ vaikeusasteista reittiä 2 minuutin palautuksilla, reiteillä ei myöskään sheikkailemaan, jotta intensiteetti pysyy korkeana Ja siis toistaa tämä sama 3-5 kertaa viikossa.
Päästyäni joitain kertoja todistamaan tämän veijarin treenaamista ja näkökulmaa kiipeilyyn uskallan lähteä väittämään seuraavaa. Legendaksi syntyminen vaatii poikkeuksellista geneettistä lahjakkuutta. Uskallan väittää, että maailmassa ei löydy montaa 43-vuotiasta perheenisää (tai nuorempaakaan), joiden fysiikka kykenisi ottamaan vastaan vastaavankaltaista treeniä hajoamatta. Toinen osa onkin legendaksi kasvaminen. Ainakin tämän legendan osalta voisi sanoa, että kiipeily ei ole elämäntapa, vaan ennemminkin tapa elää. Kaikki muu ympärillä (perhe, työ ja sosiaalinen elämä) on vain sopusoinnussa sen kanssa.
Jos kyseisten veijareiden (Tomi ja Sami) edesottamuksia haluatte tulevaisuudessa nähdä, vaikkapa ulkokiipeilyn tai treenejen merkeissä, laittakaa ideoista viestiä kommenttikenttään sivustolla, tai Youtubessa. Selvittelemme mitä Karpot voivat asialle tehdä.