Boulderoinnin PM-kisat vuonna 2023 sujuivat suomalaisittain erinomaisesti. Tuliaisina kisaviikonlopusta joukkue kahmi kolme kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Mitalien lisäksi useammallakin joukkueen jäsenellä finaalipaikka jäi hyvin pienestä kiinni, joten jatko näyttää kansallisesta vinkkelistä erinomaiselle!
Kaikki tulokset löytyvät osoitteesta: tulokset
Pohjoismaiden Mestaruudet, Boulder 2023
U16F
1. Tilda Kosonen, FIN (2009)
2. Hedda Norell, SWE (2008)
3. Alice Ma Johansson, SWE (2009)
4. Lumi Pellikka, FIN (2009)
7. Lili Boijer-Spoof, FIN (2009)
9. Jade Söderholm, FIN (2008)
11. Lilli Kaartinen, FIN (2008)
22. Aava Jääskeläinen, FIN (2009)
Kisojen liki ylivoimaisinta menoa osoitti Kososen Tilda kävelemällä finaalireitit hymy huulilla. Suorituksen hämmentävyyttä lisää se, että Tildalla ei käytännössä ollut puoleen vuoteen treenipaikkaa, kun kotikaupunki Jyväskylän Boulderpajalle piti etsiä uusi sijainti ja halli ei ollut käytössä koko talvena.
U16M
1. Linus Qvarnström, SWE (2008)
2. Eemeli Nuutinen, FIN (2008)
3. Jens Carlo Theilmann, DEN (2008)
21. Peetu Rintamäki, FIN (2009)
24. Pyry Puolatie, FIN (2009)
Karpojen kunniamaininta tämän vuoden PM-kisoista kuuluu karvahattujen noston kera Eemeli Nuutiselle! Jos suomalaisilla onkin aina välillä kisatilanteessa anteeksipyytelevyyttä ja tuntuu, että lippaaseen jää muutama kuti ampumatta, niin Eemeli tykitti finaalissa varmasti omat ja ehkä jopa osan bussikuskinkin kudeista. Nuorukainen krimppasi, lukotti ja lukotti vielä pikkuisen enemmän joka reitillä ja sai ansaitusti hopeisen mitalin. Kun tulevaisuudessa pitää edes koettaa yrittää hiukan enemmän, niin Karpot tulevat käyttämään sanontaa ”Hei nyt vähän sitä Nuutisen poikaa siihen tekemiseen!” 🙂
U18F
1. Jessica Knifsund, FIN (2007)
2. Clara Stricker, DEN (2007)
3. Nathalie Vendsalu, SWE (2007)
9. Sayaka Suzuki, FIN (2006)
10. Rosa Arnold, FIN (2006)
11. Lumi Alakurtti, FIN (2007)
16. Iris Heikkinen, FIN (2006)
23. Saara Autero, FIN (2007)
36. Vilja Helin, FIN (2006)
Jessica Knifsund sai ansaitusti ensimmäisen PM-kultansa 7. Suomenmestaruuden jatkeeksi. U18 -sarjassa onkin kansallisesti mainio pössis ja kolmikko Sayaka, Rosa ja Lumi jäivät harmittavasti juuri ja juuri finaalin ulkopuolelle. Tuoreen mestarin mietteitä voit lukea jutun loppupuolelta.
U18M
1. Sverre Olov Stensland Blixt, NOR (2006)
2. Gabriel Kern, SWE (2006)
3. Simon Borgh, SWE (2007)
9. Hugo Talvisalmi, FIN (2006)
14. Toivo Eloranta, FIN (2006)
15. Leino Taulu, FIN (2007)
25. Ronni Ruokonen, FIN (2007)
Polven kuntoutuksen ohella itsensä järjettömään voimakondikseen treenannut Hugo Talvisalmi ei vielä saanut mitattua ulos ihan kaikkea kunnostaan melko pitkän kiipeilytauon jälkeen. Ensi viikonlopun SM-kisoissa herra varmasti järjestää tästä sisuuntuneena kuitenkin melkoisen näytöksen!
U20F
1. Julie Jøsok Holstad, NOR (2004)
2. Nora Staurset Hovde, NOR (2004)
3. Marte Myrland, NOR (2004)
18. Aada Asunta, FIN (2004)
29. Ronja Kaila, FIN (2005)
29. Emilia Ojanen, FIN (2005)
U20 -sarja oli vuonna 2023 melkoista Norjalaisten näytöstä kolmoisvoiton myötä.
U20M
1. Riku Sinivirta, FIN (2004)
2. Per Ravlo-Caspersen, NOR (2005)
3. Albin Meyer, SWE (2004)
13. Oiva Laakso, FIN (2005)
18. Benjamin Kurki, FIN (2005)
29. Arttu Puusniekka, FIN (2005)
38. Elias Rintamäki, FIN (2005)
Riku Sinivirta on treenannut talven aikana kuin heikkopää ja siitä kiitoksena seisoo vuoden 2023 PM-kulta! Finaalin reitit olivat erittäin vaikeita ja voittoon riitti tällä kertaa 1 toppi ja 2 zonea.
Senior, F
1. Sunniva Eik Haave, NOR (1997)
2. Ingrid Kindlihagen, NOR (2002)
3. Liv Gyllenborg, DEN (1995)
5. Sanja Collin, FIN (1996)
7. Laura Loikas, FIN (2002)
15. Saana Pihlatie, FIN (2002)
Finaalin dramaattisinta antia nähtiin toisella reitillä, kun Laura Loikas putosi toppimuuvista loukaten samalla jalkansa ja joutuen keskeyttämään finaalin. Äärimmäisen harmillista, sillä Lauran kiipeily näytti ekalla reitillä todella vahvalta ja toppi oli viittä vaille hyppysissä. Hyvänä puolena se, että ilmeisesti polvi ei mennyt pahasti rikki ja ensi viikonlopun SM-kisatkin saattavat vielä olla mahdolliset. Sanja Collin kiipesi finaalissa hyvin ja kiri itsensä finaalin 5. tilalle.
Senior, M
1. Thilo Schröter, NOR (1996)
2. Hannes Puman, SWE (1997)
3. Tuukka Simonen, FIN (2002)
9. Joonas Salmi, FIN (2003)
11. Tomi Salo, FIN (1996)
17. Aleksi Mikkola, FIN (2000)
Vaikka Karpot saattavatkin katsella maailmaa suomalaisten aurinkolasien läpi, niin tällä kertaa finaalia ei voittanut kisan vahvin tai edes parhaiten kiivennyt osallistuja. Simosen Tuukan esitykset finaalissa olivat todella vakuuttavia ja kolme viimeisintä reittiä olivat kaikki viimeistelyä vaille toppeja. Reitillä 2 taisi tulla työtapaturma ja herra lähti reitille pikkuisen liian myöhään, kolmonen oli viimeistelyä vaille valmis ja varsinkin viimeisen poikkeuksellisen hienon koordinaatiodynon Tuukka olisi itsekin halunnut topata erityisesti sen hienouden vuoksi. Seuraavalla kerralla Tuukan pitää vain ottaa siihen tekemiseen pikkuisen Nuutisen poikaa, niin mitalin väri kirkastuu varmasti!
Karpojen mielestä Tuukan kisasuorituksen tekee erityisen hienoksi se, että kisassa olivat mukana muun muassa Thilo Schröter ja Hannes Puman, joilla on kummallakin tasaisen tanakkaa kansainvälistä kisakokemusta ja herrat ovat nykyään päätoimisia ammattikiipeilijöitä. Kumpikin on itse asiassa valmistautunut kauteen treenaamalla ympäri maailmaa.
Jessica Knifsund, matkalla Suomikiipeilyn Bossleidiksi
U18 -sarjassa ensimmäisen PM-kultansa voittanut Jessica Knifsund on hyvää vauhtia siirtämässä suomalaista kiipeilyä kansainvälistä tasoa kohti. Kyseisessä sarjassa on muutoinkin todella hyvä taso (Sayaka, Rosa…) ja ilahduttava positiivisen kilpailun meininki. Tanakan tavoitteellista meininkiä osoittaa muun muassa neitokaisten kisakiipeilyleiri Saksaan ajatuksella ”laitetaan kisamuuvssit kuntoon ja käydään tarkastamassa kisasiskojen taso”. Olimmekin äärettömän ilahtuneita, kun tämä nuori ja sanavalmis kisatykki ehti vastailemaan muutamaan kysymykseen matkallaan Suomikiipeilyn Bossleidiksi.
Onnittelut boulderoinnin PM-kullasta (U18) -sarjassa Oslosta viikonlopulta. Kommentoit itsekin instastoorissa ”Dream came true”, ilmeisesti ihan hyvä fiilis?
Joo ehdottomasti! En olisi edes paljon parempaa voinut toivoa.🙈 Ylitin kyllä itseni ja omat odotukseni moneen otteeseen kilpailun aikana!
Kuka on Jessica Knifsund?
Olen ihan tavallinen 15-vuotias urheileva nuori, jolla on tavoitteet pilvissä. 😉 Olen pirtsakka ja aika puhelias persoona! Mitäs sitä muutakaan sanoisi.
Panostat kiipeilyyn aika rajusti tällä hetkellä. Mitä muuta Jessican arkeen mahtuu, kuin treenaamista?
No suurin osa ajasta kuluu treenatessa ja kouluhommia tehdessä (kun haluan panostaa kouluun näin päättöluokalla), mutta kyllä sinne mahtuu mukaan kavereita, lukemista ja kaikennäköistä muuta urheilua (laskettelua, purjehdusta, surffausta yms.)
Missä, kenen kanssa ja kenen ohjauksessa tällä hetkellä treenaat?
Treenaan tällä hetkellä suurimman osan ajasta turussa Bouldertehtaalla ja kiipeilykeskus K2:sella sekä iha kotona. Muutoin käyn vähintään kerran kuussa treenaamassa pääkaupunkiseudun halleilla. Treenaan pääosin yksikseni, mutta aina mahdollisuuksien mukaan vähän kaikkien kanssa. 🙂
Tällä hetkellä saan treenien rytmittämiseen ja sisältöön apua Tuomo Vainiolta ja sitten yhä edelleen teen jonkun verran omatoimisesti treenejä itselleni.
Olet ilmeisimminkin aika vahvasti kisakiipeilyorientoitunut. Mikä kisakiipeilyssä viehättää? Entä mitkä on omat vahvuudet/ heikkoudet (jos niitä on) kisaamisessa?
Olen hyvin kilpailuhenkinen, joten kaikki kisaamiseen liittyvä viehättää. Muutoin pidän paljon vauhdista ja jännityksen tunteesta kisatilanteissa. Kisoissa saan myös annettua itsestäni aina enemmän irti kuin uskoisin edes mahdolliseksi.
Vahvuuksina ehkä hypyt ja kaikki koordinaatioreitit. Muutoin esim. hyvää liikkuvuutta vaativat reitit. Selviä heikkouksia ei ainakaan boulderissa ehkä ole, että lähinnä vähän kaikessa parantamisen varaa. Sen sijaan köysikiipeilyssä ehdottomasti tippumisen pelko on suuri heikkous, joka rajoittaa treenaamista ja kisaamista jonkun verran.
Kiinnostaako ulkokiipeily minkä verran ja onko ulos joitain tavoitteita tulevaisuudessa (tiettyjä reittejä, vaikeutta, reissuja)?
Ulkokiipeily kiinnostaa vaikka sisäkiipeily onkin ehdoton ykkönen. Kalymnoksella on tullut käytyä jonkun verran ja sieltä pari 7c-8a reittiä mielessä, jotka haluaisin päästä näin parin vuoden sisällä. Boulderissa taas ei tiettyjä reittejä ole mielessä, mutta klassinen 8a olisi mukava saada kiivettyä. Ajattelen ulkokiipeilyä paljolti lajina sitten kun kisa-aikani alkaa olla ohi -johon tulee toivottavasti menemään vielä pari ellei parikymmentäkin vuotta.
Kävitte talven aikana leireilemässä ulkomaillakin jonkin verran. Oliko tavoitteena vahvistaa jotain tiettyä kiipeilyn osa-aluetta, vai oliko kyseessä vain fiilistelyretki?
Joo kävimme Saksassa täysin sisäkiipeilyreissulla. Siellä tarkoituksena oli kehittää kisakiipeilyreittien heikkouksia ja hioa koordinaatiot ja muut kisamoovit huippuunsa ennen varsinaisen kisakauden alkamista. Siinä ilmeisesti myös onnistuttiin kauden ensimmäisten kisojen perusteella🙈
Sekä myös nähdä muiden maiden kiipeilijöiden tason ja siinä kyllä onnistuttiin, kun satuimme hallille samaan aikaan monien maailmanhuippujen kanssa (mm. Jessy Pilzin kanssa).
Släbi vai hänkki?
Vaihtelee tosipaljon riippuen reitistä, ei selkeää vastausta kun ei kumpikaan ole selvä vahvuus!
Dyno vai lukko?
Dyno ehdottomasti!
Koordinaatiodyno vai hiippailu?
Koordinaatiot vaikkei hiippaailuissa mitään vikaa sinäänsä ole!
Lead vai boulder (ja miksi)?
Boulder ja pääosin leadpelon takia. Ja koska lead vaatii itseltani henkisesti niin paljon kovempaa työtä kuin boulder. Boulder kun tulee vaikka unissaan. 🙂
Mitä tavoitteita/ unelmia kiipeily pitää sisällään tulevaisuudessa?
Lyhyenajan tähtäimellä on tämän vuoden molemmat EM-kisat ja siellä erityisesti semifinaaleihin pääsy. Pitkänajantähtäimellä puolestaan aikuisten World cup menestys sekä ehkä jopa olympialaiset jonakin päivänä. Menen kokeiluasenteella eli kokeilen kuinka pitkälle jaksan ja haluan mennä kiipeilyn suhteen ja jos kiipeilystä ei tulekaan mitään, niin ei se haittaa. Pääasia olisi, että olisin itse tyytyväinen loppuelämän ratkaisuihini. Oli se sitten lääkärin ammatti taikka huippu-urheilija!
Ketä haluaisit toistaiseksi kiittää kisaurakasta (vanhemmat, sponsorit, treenikaverit…)?
Vanhemmat on mahdollistanut paljon ja isältä varsinainen kiipeilyharrastus tulikin. Muutoin ihanat kaverit niin kisareissuilla kuin kotonakin, aina kannustamassa ja pitämässä treenaamisen ilon puolella. Sekä ihan maajoukkue ja siellä erityisesti Santeri Turkulaisen ja Enni Bertlingin tuki ja apu kisamatkoilla on kyllä ollut suureksi hyödyksi. Sponsoreina vasta viime aikoina minulle tutuksi tullut La Sportiva Finland on kyllä mahdollistanut paljon varusteiden esim. Optimaalisten kiipeilykenkien löytymisessä. Sekä Bouldertehtaan ja K2:n tuki treenimahdollisuuksissa myös Kehä kolmosen ulkopuolella. 😉