Laitisen Anna käytti heti syksyn ensimmäisen kitkakelipäivän hyödykseen ja kävi krimppailemassa Tikankalliolle pulttaamansa projektin pois kuljeksimasta. Tulokkaan nimeksi Anna valitsi ”Rinnakkaistodellisuus” ehkäpä viereisen reitin ”Mania, 8b” innoittamana, kyseinen reittihän on myös tämän samaisen suomalaisen naiskiipeilyn syömähampaan tuotoksia. Mitä Anna itse pohti ensinousuprosessista ja kiinnosteleeko reittien avaaminen tulevaisuudessakin?
Pääsit toista kertaa ensinousupuuhiin Tikankalliolla. Tällä kertaa syntyi ”Rinnakkaistodellisuus, 8b+”, ilmeisimminkin jäi vähintään yhtä hyvä fiilis kuin eka kerrallakin ”Manian” kohdalla? Millainen oli reitin syntyprosessi?
Jäi vähintäänkin yhtä hyvä fiilis, sillä harvoin pääsee tälläisiä reitteijä ensinousemaan! ”Rinnakkaistodellisuuden” kiipeäminen oli kuitenkin astetta siistimpi kokemus, sillä reittiä tuli pultattua itse ja reitti tuli putsattua rautaharjalla alusta loppuun.
Manian jälkeen katselin viereistä linjaa ja se vaikutti siltä, että siihen olisi mahdollista saada toinen reitti. Kysyin sitten Mentori-Joonaksen mielipidettä ja laskeuduin reitiltä alas vuosi sitten. Viime kesänä tuli laitettua ensimmäiset pultit, mutta ankkuri saatiin reitille vasta tämän kesän jälkeen.
Kuvat: 1-2 Aleksi Mikkola, 3-4 Adrian Pollard ja 5-6 Annan dronefailit
Onneksi Joonas Sailaranta oli opettamassa pulttausta, joten pulttien kestoon voi kyllä luottaa :D. Opin prosessista todella paljon ja pulttaamisessa tuli ottaa huomioon paljon erilaisia asioita. En usko, että olisi tullut läheskään yhtä hyvää jälkeä jos olisi itse lähtenyt touhuumaan.
Minkäslaisesta reitistä on kyse? Ilmeisesti vielä Maniaakin jatkuvampi paketti?
Ehdottomasti Maniaa jatkuvampi pätkä! Henkilökohtaisesti Manian loppu ei tuottanut vaikeuksia ja Maniassa on Rinnakkaistodellisuuteen verrattuna paljon parempia otteita. Laitoin tälle siksi plussan vaikeutta lisää, vaikka kaksi viikkoa sitten kesähelteillä reitti tuntuikin hieman vaikeammalta. Palasin tauon jälkeen ehkä syksyn parhaimpana kitkapäivänä reitille ja se menikin ensimmäisellä yrkällä! Reitti on todella kitkariippuvainen ja oli siksi vaikea arvioida vaikeutta.
Reitti jakaa Manian kanssa samat kaksi ensimmäistä pulttia, jonka jälkeen lähdetään vasemmalle. Tämä kohta oli itselle hieman haastava, sillä joudun itse käyttämään kynsikrimppejä jaloille ristiinvedossa.
Ensimmäiseen vaiheeseen ei saa vielä kunnon lepoa, ja kiipeily on jatkuvaa ”palikkalepoon” asti, ennen toista voimakestävyysosuutta. Kanttiin meno oli itselle kruksi, sillä en yllä pitämään jalkaa ”palikkalepo-otteella”, mutta se teki kruksista itselle vieläkin makeemman!!! Kantti oli myös pitkään kostea mikä ei helpottanut slouppaavien otteiden saamista hallitusti.
Kruksin päätteeksi päästään saideri-lepoon, jossa on kuitenkin huonot jalat, mikä ei tee levosta liian mukavaa. Loppu pitää vielä varpaillaan sillä siellä tulee pitkiä muuveja krimpeillä ja reitti ei ole ohi ennen kuin on saanut ankkurin klipattua.
SIISTI!!! Lopun kruunaa vielä mönkiminen päälle, josta pääsee ihastelemaan Tikankalliolta aukeavaa maisemaa.
Greidasit reitin keskimittaisen toppahousun mukaan 8b+:saksi. Mites vaikealta se tuntui sinun kaltaiselle pituusrajoitteiselle 🙂 ?
Vertaan reittiä muihin kiipeämiini 8b+ reitteihin samalla seinäkulmalla ja se tuntui osuvan aika lähelle sitä. Reitti oli tosiaan kitkariippuvainen ja kaksi viikkoa sitten +25 asteessa se tuntui enemmän osuvan 8b+/c slash greidiin. Noissa seinäkulmissa lyhyet saa kyllä kurottaa vähän enemmän, mutta se on kiipeilyä 🙂 . Lyhyenä on hauskaa kun saa kiipee enemmän! Ja korkeilla jalannostoilla pystyy kompensoimaan yllättävän paljon.
Mietinkin sitä, että laittaisiko vaikeusasteen osumaan enemmän siihen, minkälaiset kelit Suomessa on suurimman osan vuodesta, mutta perinteitä kunnioittaen asetin vaikeuden tuuliselle ja kuivalle priimakelille mitä on muutama/pari vuodessa 🙂
En malta odottaa, että muut käyvät kokeilemassa ja antamassa oman arvion!”
Nyt kun olet päässyt ensinousujen makuun, niin pitäisikö kysyä Koposen Samilta, saako Haukkavuoren tiukkaa projektia käydä kopaisemassa?
JOO!!!! Otan kyllä mielelläni myös vastaan mahdollisia vinkkejä pultattavista linjoista, että ei tarvitsisi käydä haaskaamassa muiden kovien putsaus-ja pulttaustöiden tuotoksia :D. Mutta kyllä Koposen hienot reitit kiinnostaa aina :D.
Poltteleeko poratouhut tulevaisuudessakin?
Ehdottomasti. On eräs kallio mielessä, jota ajattelin käydä katsomassa ja kysymässä lupia. Reittien pulttaaminen ja työstäminen on todella koukuttavaa hommaa. Motivaatio tähän hommaan ei ole vain se, että saisi itselle lisää reittejä, vaan koko Suomen kiipeily-yhteisölle. Siksi kiinnostaa myös helpommatkin hienot linjat.
Karpot jäävätkin odottelemaan, josko Annan hilti nakuttaisi keski-ikäisille setämiehillekin sopivia reittivalioita…