Kuva: Iiriksen iskä

Iris Heikkinen ja ”Jesus Wept, 7c+”

Sormivammansa kanssa talvella painiskellut Iris Heikkinen alkaa päästä taas kuntoon ja kevään Boulder SM-kisojen jälkeen kotiin Bostoniin palattuaan hän ehti jo retkelle Red River Gorgeen, jossa tikkilistalle tipahti klassikko ”Jesus Wept, 7c+”. Päätimmekin haastattaa tätä naisten maajoukkuerinkiinkin valittua 16-vuotiasta lupausta reittiin liittyen ja samalla kartoittaa tulevaisuuden haaveita.

Moro! Kuka ja missä on Iris Heikkinen?

Olen 16-vuotias kolmen maan kansalainen, syntyjään suomalainen ja äidin kautta englantilainen, nykyään myös jenkki! Muutin Helsingistä Amerikkaan 7-vuotiaana ja asun tällä hetkellä Bostonissa.

Käväisit juuri parin päivän retkellä Red River Gorges, jossa sait kiivettyä klassikko ”Jesus Weptin, 7c+”, valtavat onnittelut! Minkäslaisesta reitistä on kyse?

Jesus Wept” on tosiaan superklassikko, RRG:n puhutuin reitti ja ehkä jopa RRG:n parhaimpia reittejä. Se on kyllä maineensa veroinen! Kyseessä on monipuolinen reitti, joka alkaa voimallisella hänkillä. Reitti siirtyy hyvään tauko-osuuteen ennen cruxi-osuutta. Viimeiset liikkeet ovat brutaaleja vääntöjä tarkoilla monopoketeilla. Tässä reitissä pitää löytää tuhansista eri mahdollisuuksista itselle se oikea tapa kiivetä se. Tämä etsimisen prosessi tekee ulkokiipeilystä kiehtovaa.

Tipahtiko reissussa muita hienoja reittejä? Onko RRG teidän lähikaltsi, vai missä yleensä kiipeätte pihalla? Vai onko se vaan niin hieno paikka?

Kiipesin muutamia 7a-reittejä lämppänä. Sain kasaan myös kaikki liikkeet 8a-projektistani ”The Force.” Tuskin maltan odottaa, että pääsen yrittämään sen toppaamista! RRG on Kentuckyssä kaukana kaikesta, joten se ei oo lähikaltsi, mutta siitä on kyl tullut lempikohteeni. Se on kuuluisa kovista hänkeistään, pitkistä reiteistään, ja loistavasta sandstonesta. Mielestäni se, joka tekee tästä kohteesta niin uniikin on kuitenkin sen ympäröivän yhteisön täydellinen koko. Sinne tulee just tarpeeksi kovia kiipeilijöitä, mutta ei ole kuitenkaan mikään turistikohde. Monet muuttaa sinne pelkästään kiipeily-yhteisön takia… ja ymmärrän hyvin miksi!

Olet profiloitunut vahvasti kisakiipeilijänä ja oletkin tällä hetkellä naisten maajoukkueessa. Onko tälle kaudelle millaisia tavoitteita, vai joudutko vielä toipumaan sormivammasta?

Tavoitteeni on jatkuvasti kehittyä kisakiipeilijänä. Olen tosi innostunut matkustamaan maailmancuppeihin Koreaan, Sveitsiin, ja muualle jotta pystyn näkemään missä rima menee! En aseta sijoitustavoitteita, koska luotan siihen, että tulokset tulee silloin kun tulee. Marraskuinen sormivammani valitettavasti esti kunnon treenaukseen kolmeksi kuukaudeksi. Menetin aika paljon voimaa käsissä ja yläkropassa. Nyt kun se treenaus taas on mahdollista niin ei mitään, kun vaan salille vetämään vähän leukaa!

Missä ja miten treenailet kotona Jenkkilässä?

Treenailen enimmäkseen lähisalissani, johon on viiden minuutin kävely. Olen erittäin onnekas, koska Bostonin alueella saleja on tosi monta (tarpeeksi, että vois vaikka mennä eri salille joka viikonpäivänä). Sen lisäksi käyn Nykissä joka kuukausi Methodin huippusalilla. Olen treenannut kunnolla vasta 1,5 vuotta. Eli on vielä paljon, jota minun pitää oppia! Urheilun sijaan soitin vakavasti pianoa 13 vuotiaaksi saakka, joten minulla ei ole kunnollista urheilutaustaa. Siksi käyn kiipeilyn lisäksi usein punttisalilla ja harrastan parkouria, että saisin yleiskuntoa ja koordinaatiota kehitettyä.

Onko sulla unelmareittiä ja/tai boulderia, jonka joskus tulevaisuudessa haluaisit kiivetä?

Mulla on enemmän unelmakohteita, kuin unelmareittejä: Oliana ja Fontsu on ainakin korkealla listallani! Olen matkustanut useihin Amerikan hienoimpiin ulkokiipeilykohteisiin (mm. Wild Iris Wyoming, Red Rocks Nevada, Boulder Canyon ja Eldorado Canyon Coloradossa) ja tykkäisin tulevaisuudessa nähdä kans vähän Euroopan parhaimpia kallioita ja reittejä.

Esikuvat kiipeilyssä? 

Amerikassa kilpailen USA Climbing-kisoissa jatkuvasti tosi kovia kiipeilijöitä vastaan. Sen sijaan, että mulla olisi mitään suurta esikuvaa, löydän inspiraatiota niistä kaikista, joita vastaan kisaan! Pystyn sitä kautta näkemään kaiken sen, mitä minunkin on mahdollista saavuttaa.

Vahvuudet ja heikkoudet (jos niitä on) kiipeilijänä?

Minun kiipeilyprofiilini on kyllä vasta kehittymässä. Noh, heikkouksia on kyllä paljon enemmän, kuin vahvuuksia (reitinluenta, koordinaatio nyt päällimmäisenä) mutta sehän vaan tarkoittaa, että minulla on suuresti potentiaalia kehittyä! Ja, minun vahvuuteni on sitten semmoinen, jota ei mikään pysty viemään minulta pois: se on sinnikkyyteni!

Karpot toivottavat Irikselle huippua kevättä kisojen (ja varsinkin The Forcen suhteen)!