Kevään aikana Suomikiipeilyn kokonaistaso tuntuu ottaneen tanakoita loikkia ja boulderoinnin osalta kahdeksannen vaikeusasteen puhkaisussa on onnistunut moni uusi tulokas. Köyseilyrintamalla ei vielä Suomen kamaralla ole ihan terävintä kärkeä kutkuteltu (Annan ”Manian” ensinousua lukuunottamatta). Mutta otetaanpa katsaus viime aikojen lähetystyön kenttään. Toki ennen katsausta korjaus Suikkalan Juhan Jammikoulun esittelyssä mainittuun ”Presenten” reitin tietoihin. Tällä hetkellä reitillä onkin jo kymmenkunta nousua ja greidikin on paikallisessa topossa korjattu 6+ -> 8. Kiitokset tarkkasilmäiselle kuulijalle!
Boulderointi, Suomi
Pohjoisesta päin Etelään siirtyessä Oulun tienoolla pohjaveden (siis jokiveden) vaikutus jatkuu lavealla rintamalla ja Antti-Jussi Lesonen siirsi itsensä maineikkaalla Luohuan kivellä kasikerhoon tikkaamalla ”Sabamiesten seurakunnan, 8A”. Pekkalan Noora taas krimppasi ja poikkaroi myös yhden kyseisen kiven pidemmistä linjoista, elikkäs ”Distanssia arkeen extensionin, 7C”.
Jyväskylässä Keljonkankaalla on käynyt poikkeuksellinen vipinä ja ainakin Niko Laukkarinen, Teemu Sjöstedt ja paikallinen Jonne Jormakka ovat käyneet toistamassa Jussi Remosen legendaarisen voimatestpiecen ”Marvin, 8A” Keljonkankaalla. Jonne pohtii 27:n kommentissaan, että: ” Yli 10 vuotta tätä tuli kosketeltua ja todettua mahdottomaks. Nyt sitä jostain kumman syystä pysyi listoissa kiinni!” Herra on tainnut mahdollisesti keskittyä liikaa sisällä kiipeilyyn, sillä paikallinen lähde kertoo könsikkään voimatasojen olevan sitä laatua, että vaikeampien linjojen luulisi talttuvan, jos vain tulisi lähdettyä yritettämään. Kuopiolainen lähde taasen kertoo Teemu Sjöstedtillä olevan voemaa kuin Kuopion torilla ja siinä suunnassa olisikin herralle lukuisa määrä testipaloja, joista osassa ei taida olla vielä toistonousuakaan…
Tampereella Markus Hasla on ilmeisesti ottanut kauden missioksi kiivetä Mäyrävuoren kaikki reitit ja ”Veto Production, 8A” kuuluu luonnollisena osana tätä cirkuittia. Tämä Mäyrävuoren klassikko lienee ainoita tunnetusti chipattuja suomalaisia nykyreittejä. Ilmeisesti kuitenkin hyvällä maulla tehty? 😅
Ketolan Roope on käyttänyt kevään kuntopiikin viimeisiä rippeitä 8A-pyramidin vahvistamisessa. Kun 8A-palikkaan lisättiin vielä ”Spider Pig, 8A”, ”Unusual Suspect, 8A” ja Affiksen retkeltä ”Mongooli, 8A”, voi jo hyvillä mielin antaa herralle Sanansa mittainen mies -tittelin. Keväällähän herra mainitsi, että pyramidissa voisi siirtyä tälle kasipulikalle. Jos syksyllä pyramidin seuraava taso vahvistuu samaa tasoa, alkaa rakennus näyttää häkellyttävälle. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaista tulosta kyseinen könsikkä tekee köyden päässä, jos taistelutoveri Haapala saa hänet köydenjatkoksi juksattua…
Mylliksen kuivuttua siellä on käynyt aikamoinen vilinä. ”Hattivatti, 8A” on antautunut ainakin Piiroisen Ilmarin ja Lassi Valtosen sormien alla. Lassinkin osalla kävi perinteiset, eli kun tulppa otettiin pullon suulta irti, alkoi tulosta syntymään. Karpot pitävät peukkuja, että hiukan niksahtanut polvi ei haittaa kauden jatkoa.
Emmi Rautkylä jatkaa siitä, mihin Karpojen edellisissä uutisissa päädyttiin. Ehkä sillä erotukselle, että toukokuussa nuori perheenäiti on innostunut myös hakemaan pumpuntunnetta Affiksen poikkareilta. Tikkilista on jälleen sen pituinen, että kahlaaja saattaa löytää pumpuntunteen ennen loppuun pääsyä. Listalta löytyy muun muassa ”Verityhjiö, 7C” Nokialta ja ”Jugs Deluxe, 7B+” sekä ”Tachi, 7B+” Ahvenanmaalta. Samaisella Affiksen retkellä Emmi kiipesi myös pumppurallit ”Hammas RIP travers, 7A” ja ”Just a Moment, 7A”, jotka molemmat tuntuivat kirjaimen verran vaikeammilta ja poikkareiksi erinomaisen hienoilta. Nyt toivotaan kesäkuuksi lähetyskelejä, jotta todo-lista lyhenisi ainakin ”Usual Suspectin” peppumaastalähdön osalta…
EMMIGALLERIA
Affiksella toukuun viettänyt Lassi Meronen painiskeli kuukauden verran ”Mongoolin, 8A” kanssa ja loppujen lopuksi päätyi voittajaksi. Hyvä ystäväni tulehdutti aikanaan hauiksensa (pullakat sellaiset) jo kolmen päivän intensiivisen työstön jälkeen, joten otimme Lassiin yhteyttä ja selvitimme miten hiiessä samaa reittiä voi työstää kuukauden ilman ylirasitustiloja.
Onnittelut ekasta kahdeksannen vaikeusasteen reitistä! ”Mongooli, 8A”, olitko valinnut kyseisen reitin projektiksi jo aiemmin, vai löytyikö se vasta Affiksen reissulla?
Kiitos onnitteluista! Kokeilin Mongoolia yhden session verran viime kesänä, ja sen perusteella se oli jo ennen reissua mielessä kiinnostavana projektina. Muiden kiinnostavien boulderien joukosta se valikoitui projektiksi melko pian reissun alussa.
Miten pitkään muuten olet kiivennyt / onko sulla joku taustalaji ennen kiipeilyn löytymistä?
Olin käynyt satunnaisesti sisällä boulderoimassa aiemminkin, mutta 2017 kesällä kävin Norjassa trädikurssilla ja innostuin silloin kiipeilystä kunnolla. Tuolloin tavoitteena oli lähinnä hienojen trädireittien kiipeäminen Lofooteilla kesäisin ja muut harrastukset veivät vielä paljon aikaa kiipeilytreeneiltä. Noin 2019 kesällä kiipeilystä tuli ehdoton ykkösharrastus ja aloin treenaamaan sitä tavoitteellisemmin ja suunnitellusti, myös erityisesti vaikean boulderoinnin tavoitteet mielessä. Ennen kiipeilyä olen harrastanut vaihtelevasti monenlaista urheilua, näistä ehkä kiipeilyyn on eniten vaikuttanut tausta perus salitreeneistä ja kehonpaino voimaharjoittelusta. Myös frisbeegolf-tausta on saattanut auttaa bouldereiden projektoinnissa tarjoamalla lähes kaikkialla Suomessa tarjolla olevan leppoisan lepopäivän aktiviteetin, niin ettei tule yhtä helposti malttamattomana jätettyä lepopäivää väliin 🙂
Miten tuollaisen kuukauden intensiivisen projektoinnin tämän kaltaisella reitillä saa onnistumaan niin, ettei tulehduta hauiksiaan (hioitko joinain päivinä mikrobetaa, kiipesitkö osissa, vai paukutitko tiukasti vain yrkkiä alusta saakka)?
Luulisin että lukuisat lepopäivät auttoivat paljon. Minulla on ollut ongelmia sormien ärtymisen kanssa liiasta rasituksesta ja ne ovat pakottaneet minut pitämään lepopäiviä joka toinen tai joka kolmas päivä, näin myös hauikset ovat saaneet säännöllistä lepoa samalla. Lisäksi minulla ei ollut paukkuja yrittää alun kruksimuuveja kovin montaa kertaa sessiossa, joten päädyin hiomaan paljon myös lopun vähemmän fyysisiä muuveja, jotta ne olisivat mahdollisimman hyvin hallussa jos pääsisin joskus kruksista eteenpäin.
Miksi Mongooli valikoitui tällaiseksi pidempiaikaiseksi projektiksi, onko kattoreitit yleensäkin sulla vahvuusalue?
Alkukevään Albarracinin reissulla ensimmäinen 8A oli jäänyt harmillisen täpärästi saamatta, joten tälle reissulle lähtiessäni halusin yrittää kiivetä ensimmäisen 8A boulderini ja vaihtoehtoina mielessä olivat lähinnä Mongooli ja Paska päivä. Pienten sormivaivojen vuoksi Mongooli valikoitui projektiksi näistä vähemmän sormekkaana ja se tuntui myös sopivan paremmin omille vahvuuksilleni. Kattoreitit ovat minulle usein vahvuusalueella koska niissä on keskimäärin suuremmat otteet ja pienet otteet ovat minulle heikkous, kun taas kattoreittien vaatimaan keski- ja ylävartalon voimaan minulla on hyvää pohjaa hankittuna jo ennen kiipeilyharrastusta.
Onnittelut vielä Lassille ekasta kasista. Karpot suosittavatkin Tuukka Simosen vinkin mukaan Moonboardtreeniä, koska se on oikotie kasin kuntoon ja välipäiviksi frisbeegolfia. Jälkimmäinen voi olla vammariskittömämpi vinkki…
Boulderointi, Ulkomaat
Kevään innokkain ulkomaan lähetystyö on siirtynyt kotimaan kamaralle ja vain innokkaimmat globalistit taitavat enää olla maailmalla. Kolmasosaksi espanjalainen, kolmasosaksi ranskalainen ja lopuksi suomalainen Mikael Uponen on fontainebleau -kirjeenvaihtojaksonsa lopuksi päässyt tikkaamaan napakoita kaseja, kuten ”Opium, 8A” ja ”Free Hug assis, 8A”. Ensimmäinen superklassikko ja jälkimmäinen ainakin kuvassa tulevaisuuden kompressioklassikko.
JIRI EXTRA
Kun Annusen Jarmo haastatteli Kuusosen Jiriä Mikkelin Työväen Kiipeilijöiden blogiin vuonna 2016 ”Hypergravityn, 8B” nousun jälkeen, tuolloin 18-vuotias nuori mies pohti, että tulevaisuuden todo-listalla ovat ”Globalist, 8B+” ja ”Circus Elefant Cyndrome, 8B+”. Globalist tipahti siitä parin vuoden päästä ja jälkimmäinen, eli Circus Elefantti heti tämän jälkeen toukokuussa 2022. Aikamoista dedikoitumista…
Jiri on ollut koko nuoren ikänsä erittäin päättäväinen kiipeilijä ja muistan veljeni Romppaisen kuvanneen herran päättäväisyyttä seuraavasti, kun olimme selostamassa boulderoinnin SM-kisoja Espoon BK:lla vuonna 2017: ”Mikä erottaa voittajat muista kiipeilyssä? Se, että voittajat eivät suostu putoamaan.” Kyseinen pohdinta käytiin finaalireitillä, joka oli rakennettu seinän vasemmanpuolimmaiseen kulmaan. Jiri oli jo selkeästi lähdössä putoamaan reitiltä, kun hän sai vielä jostain ihmeestä lisäpitoa tai tarmoa ja jatkoi toppiin, vaikka sen ei pitänyt teoriassa olla mahdollista.
Kuten jo aiemmin mainitsin, ”Circus Elephant Syndrome” oli useamman vuoden projekti. Kyseinen reittihän on Nalle Hukkataipaleen vuonna 2011 avaama mestariteos, jota herra aikoinaan blogissaan kuvasi seuraavasti:
”I think this project took me more time than what I’ve spent on any problem before and it’s been a battle on all fronts to get this one done so I am very happy to have finally climbed it! With the Sisu project, this was one of the last remaining projects that I have near my home and it’s been waiting for a first ascent for a long time.
It’s a great problem on bulletproof granite and climbs extremely well. Every move requires lots of body tension and shoulder strength. It climbs very differently than granite usually does and it is more like a sandstone problem style-wise. I decided to name it Circus Elephant Syndrome and for the grade I’m proposing hard 8B+. In my opinion 8B+ is HARD and I intend to keep my line with the 8C grade, which I still view as cutting-edge until something a notch above the current bouldering level gets climbed. However, the way 8C has been shifting again lately, this grade may not correspond too well. Either way, Circus Elephant Syndrome is likely the hardest boulder problem in Finland and a world-class shoulder strength testpiece! I’m very psyched that I finally got it done!!!”
Reitillä on Karpojen laskuopin mukaan nousuja vain ilmeisesti Andy Gullstenin (toisto) ja Axel Lindforsin toimesta. Näistä Axel pohti 27:n tikkilistassaan greidin olevan mahdollisesti tuota 8C osastoa. Mahdollisesti Niky Ceriakin on reitin tepastellut, mutta hän onkin lähettänyt lähivuosina käytännössä kaiken mihin koskee…
Apinan karattua selästä on Jiri paukutellut helpompia reittejä (hänelle) parhaimmillaan useita sessiossa. Näistä voisi mainita esimerkkeinä videoillakin nähtävät ”Super Mario 8A+” ja ” Hattivatti, 8A” reitit Mylliksessä ja ”Lämpöaalto Low start, 8A” -reitin Inkoon kukkulalla.
Katso alta Jirin sendivideo ”Circus Elephant Syndromeen”! Karpotubesta löydät videot myös muista Jirin kovista kevään nousuista!
Köyseily, Kotimaa
Toukokuun alkupuolella Koposen Sami ja Laitisen Anna ennättivät pikku tihkusateessa piipahtaan Piruntädin kalliolla Vakka-Suomessa. Sami tikkasi ”Piruntädin katon, 8a+” ja kallio alkaa olla hänen osaltaan hiljalleen nähty. Anna taasen kiipesi toisella yrkällä ”Rajanumeron, 8a+”.
Köyseily ulkomaat
Ikuisen kesän metsastäjät pariskunta Sjöman (Anna ja Pasi) ovat viimeistelleet viimeisiä lähetyksiään Kalymnoksen kiipeilyparatiisisaarella. Pariskunnan kauniimpi puolisko viimeisteli tyylikkäällä suorituksella klassiset ”Priapoksen, 7c” ja ”Aegealiksen, 7c” Grande Grottalla. Pasi on kiivennyt saarella niin paljon, että kysseisen luolan reittien jatkopätkiä, kuten ”Super Priapos, 8a” (55m) ja ”DNA ext, 8a+” (50m). Toki toukokuuhun on mahtunut saaren kiipeilylle poikkeuksellisempiakin reittejä, kuten gastonkruksistaan kuulu ”Sarnonique, 8a” Odysseylla ja lyhyehkö ” Las gallinas que entran por las que salen, 8a” samaisella sektorilla. Saa nähdä mitä pariskunta saa aikaan kesällä Suomessa?
Australialisoitunut Kata Rahikainen saapui savolaisten iloksi viettämään ikuista kesää Down Underista Suomeen. Toki maailmankansalaisena Suomen retken alkuun kuului myös parin viikon retki jo edellä mainitulle Kalymnoksen saarelle. Kalyn retkellä Kata tikkasi parilla yrityksellä muun muassa Grande Grottan klassikot ”Aegealis, 7c” ja ”Priapos, 7c” sekä ”Sirenen, 7c” Odysseylla. Katan elämän valo Ben kyllä pohti, että hänen mielestään paljon vaikuttavampi suoritus elämänkumppanin osalta oli kuitenkin Ojalan Teemun aikanaan Tollonvuorelle Anttolaan avaaman ”Split, 7a” -reitin flash Suomeen paluun jälkeen 🙂 Katahan on tikannut kahdeksatta vaikeusastetta jo vuosikymmenen ajan, mutta tämänkertaiset sendit olivat tuoreelle perheenäidille ilahduttava yllätys, sillä heille syntyi perheenlisäystä syksyllä ja sektion vuoksi treenaaminen oli talven aikana luonnollisesti kropan ehdoilla askel askeleelta paluuta normaaliin.
Juttelin Katan kanssa paluusta kiipeilyyn raskauden ja varsinkin sektion jälkeen, koska kyseinen teema on itselleni hieman vieras. Syyskuisen sektion jälkeen lääkärin ja fyssareiden ohje oli pitää 6 viikon melko lailla totaalinen lepo treeneistä (kävelyä yms. lukuunottamatta) ja sen jälkeen palailla pikkuhiljaa rasituksen pariin. Vuoden alkupuolella palailu treenaamisen (ja boulderoinnin) pariin osoitti kuitenkin nopeasti sen, että pienistä otteista vetäessä sormet tuntuivat hajoavan. Kata haki infoa relaksiinihormonin vaikutuksesta sidekudoksen venyvyyteen raskauden jälkeen ja päätti testata sormien ”palauttamista” normitilanteeseen Youtubessa maailmanmaineeseen nousseen ”Emil Abrahamssonin” -otelautaprotokollan avulla. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyseisessä otelautaohjelmassa roikutaan päivittäin joko 1 tai 2 settiä roikuntoja kevennetyllä kehonpainolla 10sek/min 10 minuutin ajan. Tämä testi toimi jopa hämmentävän hyvin ja 30vrk setin jälkeen tammi-helmikuussa oltiinkin palattu jo melkein kahden vuoden takaisiin painoihin maksimiroikunnoissa.
Maalis- huhtikuussa olikin mahdollisuus palailla jo maksimiroikuntojen, painonnoston ja satunnaisten kiipeilysessioiden pariin. Suomeen saavuttua oli pari viikkoa aikaa piikata kunto reissua varten minttiin ja tällä kertaa se toimi ilahduttavan hyvin muutamalla boardisessiolla voimaa ja itsevarmistavilla pumppukestävyyttä hakien.
Haastelun jälkeen Kata kyllä ehti vielä piipahtaa päiväretkellä Jyväskylän Halsvuoressa ja tikkasi sessiossa kallion valioreitit ”Kiasman, 7c” ja ”Karisman, 7b+”.