Karpojen karvahattupäisissä mielissä on erityinen kohta lahjakkaille ja varsinkin innokkaille juniorikiipeilijöille (kuten olette ehkä saattaneet päätelläkin). Kuopiolainen nuori sankarinalku Noah Täubel täyttää nämä molemmat kriteerit helposti koko vajaan 150 senttimetrin mitallaan. Kisapuolella tämä nuori herrasmies on muun muassa omassa ikäluokassaan hallitseva Suomen Mestari sekä leadissa, että boulderissa ja ulkokiipeilykin sujuu melkoisen mallikkaasti! Innokkuudesta kertoo jotain se, että Turun K2 hallilla järjestettyjen lead-kisojen aikana huoltajan yksi tärkeimpiä tehtäviä oli ollut pitää silmällä Noahia ja hänen kilpakumppaniaan, jotta nämä eivät kiipeäisi lämppähuoneena toimineen boulderhallin kaikkia kiinnostavia bouldereita ennen varsinaisia suoritteita… Syksyllä 2023 Noah otti myös ulkokiipeilyssä 10-vuotiaaksi melkoisen loikan selättämällä Kuopion Viitaniemestä boulderklassikon nimeltään ”Old, 7B”. Halusimmekin haastattaa nuorukaista jo nyt, sillä ensi kausi saattaa pitää sisällään ihan mitä vaan…
Kuka on Noah Täubel?
Olen 10v, syntynyt Kuopiossa ja koko ikäni asunut täällä. Kävin ensimmäistä kertaa VOEMAlla 2-vuotiaana, mutta aloitin aktiivisesti kiipeilyn 7-vuotiaana. 8-vuotiaana osallistuin ensimmäisiin kisoihin. Silloin palkintojen jakojen yhteydessä kuulin, kun järjestäjät sanoivat ”Lapset, meidän tulevaisuuden toivomme”. Siihen aikaan olin innostunut jalkapallosta enemmän, mutta kun kuulin tämän tuntui, että minulla olisi vastuu toteuttaa nämä toiveet. Kun kävin kiipeilemässä kävi pian niin, että tykästyin kiipeilystä vielä enemmän kuin jalkapallosta. Se oli oikea päätös. Olen harrastanut jalkapallon lisäksi myös judoa ja korista. Tykkään myös uimisesta, matkustamisesta ja tietokonepeleistä.
Olet ulkokiipeilyn ohella innokas kisaaja. Mitkä ovat parhaat kisamuistosi?
Parasta kisoissa on nähdä kavereita pitkästä aikaa ja haastaa itseni seinällä. Kisoissa on erilaista kuin treenissä, koska kisoissa yritän tehdä sellaisia mooveja, joiden normaalisti epäilisin epäonnistuvan.
Et ole iän puolesta vielä luonnollisesti hirveän pitkä. Tuleeko koskaan mieleen käyttää pituutta tekosyynä jos reitti ei mene, vai pohditko asiaa kuten Alex Megos ”Ei ole morphoja reittejä, vaan pitää tulla vain paremmaksi ja vahvemmaksi :-)”?
Joskus on vaan semmoisia reittejä, että ei vaan pysty vetämään mooveja, jos otteiden välit on liian pitkiä. En koe yleensä, että pituudessa on puutetta, vaan minulla ei ole vielä tarpeeksi räjähtävää voimaa.
Syksyllä pääsit kellistämään Kuopion Viitaniemessä projektisi ”Oldin, 7B”, Onnittelut siitä! Miten paljon kävit reittiä työstelemässä ja miten varsinainen sendipäiväsujui?
Olen työstänyt Oldia about vuoden. On toki ollut välejä, kun ei ollut motivaatiota kiivetä. Ja sitten taas on ollut sellaisia aikoja, että olen halunnut mennä joka päivä työstämään Oldia. Sendipäivänä ei tarvinnut laittaa kuin yksi yrkkä ja sillä se meni.
Onko Kuopion suunnalla joitain unelmareittejä, jotka haluaisit jonain päivänä kiivetä? Entä muualla?
En oikein ajatellut muita Kuopion reittejä, mutta jossain vaiheessa on kyllä pakko kiivetä ”The stage is yours, 7A”. Albarracinissa on yksi reitti nimeltä ”Zarzamora, 7B+”, jonka myös haluaisin kiivetä.
Olet ennättänyt tänä vuonna reissaamaan ulkomaillakin aika lailla. Mitkä paikat ja reitit ovat jääneet erityisesti mieleen?
Albarracin ja Magic Woods olivat todella upeita. Molemmissa oli paljon haastavia, mutta siistejä reittejä. Albarracinissa olen ollut jo 3 kertaa ja menen takaisin taas ensi vuonna. Siellä jäi mieleen ”El varanito,7A”. Magic Woodissa ”Traumfänger, 6C+” ja ”Stressman, 7A+” jäivät mieleen.
Mikä kiipeilyssä on parasta?
Kiipeilyssä parasta on se, että voi haastaa itseään monilla tavoilla. Tykkään kavereiden kanssa projektoimisesta. Ihan vaan kiipeily on kivaa.
Kumpi on siistimpää ulkokiipeily vai kisaaminen?
Tosi vaikea kysymys. Ulkokiipeily ja kisat ovat yhtä hyviä, mutta ehkä nojaan ulkokiipeilyn puolelle.
Miten ja kenen kanssa treenaat talviaikaan ja onko sulla jo valmentaja? Vai kiipeiletkö vain fiilispohjalla?
Iskän ja Keipsin kanssa treenaan eniten, joskus käyn äidinkin kanssa. Keipsi (Kalle-Pekka Lappalainen) on valmentajani. Fiilispohjallakin joskus kiipeilen, mutta harvemmin.
Kiitos vielä ja tsemppiä talven kisoihin (ja reissuihin)!
Kiitos paljon kysymyksistä!