Volotisen Veikka on Koposen Samin ohella yksi suomalaisen kiipeilyn unelmavävyistä. Kyseiset nuoret herrasmiehet eivät ole pelkästään piinkovia kiipeilijöitä, vaan myös hämmästyttävän helposti lähestyttäviä ihmisiä. Veikka on ollut pikkupojasta saakka teknisesti erittäin taitava kiipeilijä, mutta ilmeisesti sotaväen käynti ja muutto voiman pimeälle puolelle Pirkanmaalle on saanut myös papua tarttumaan haubereihin, sillä Veikka kiipesi eilen ensimmäisen 8B:nsä ”Unbreakablen” Nurmijärvellä. Kyseinen reittihän on Sami ”Haba” Haapakosken käsialaa ja kuuluisa hauiksia vaativasta istumalähdöstään. Karpot lähtivätkin selvittämään mitä Volotisen pojalle on Tampereella syötetty, kun voimaa on tällä lailla tarttunut.
Moi ja valtavat onnittelut ekasta 8B:stä! Miten kyseisen reitin päätit ottaa projektoitavaksi?
Kiitos! Unbreakable oli järkevän etäisyyden päässä uudesta kotipaikasta. Taitaa olla etäisyydeltään lähin 8B:n boulderi itselle. Näin jälkeenpäin ajateltuna, niin Unbreakable ei kyllä oo kovin oman tyylinen, joten joku toinen reitti 8B olisi voinut taittua helpommin.
Millaisella työstöprosessilla Unbreakable aukesi?
Ensimmäisellä sessiolla työstin reitin ylhäältä alaspäin, mutta ensimmäinen muuvi tuntui todella kaukaiselta aluksi. Ekalla sessiolla parhaat yrkät ekaan muuviin olivat n. 15cm päässä kohdeotteesta. Sain kuitenkin reitin kiivettyä jo kolmannessa sessiossa, vaikkakin hermottelin ekaa muuvia hallilla simulaattorin avulla.
Reitin eka muuvi on ilmeisen paljon haubereita ja coreavaativa. Lähtikö muuvi löytymään saman tien, vai pitikö tehdä kotosalla ensin hauiskääntöä?
Ei todellakaan lähtenyt. Olin talven aikana tietoisesti tehnyt hauiksille kohdistuvia liikkeitä, jotta niihin saisi vähän enemmän paukkua. Kuitenkin suurin apu oli ekan muuvin hermottaminen simulaattorin avulla. Tokalla sessiolla muuvi tuntui jo paljon paremmalta, koska olin hermottanut liikerataa ja oikeeta hauberiasisällä.
Kiittelit instapostauksessa Lehtolan Jania mikrobetasta. Löytyikö kyseisen betamaisterin opastuksella jotain merkittävästi helpottavaa, vai oliko kyseessä viimeinen silaus?
Ekalla sessiolla Koponen oli näyttämässä hänen betansa reittiin (kiitos Koponen tsempistä ja avusta ekan muuvin microbetankanssa!). Sain muuvit kyllä tehtyä hänenkin betalla, mutta muuvitolivat erittäin runttuisia ja epävarmoja. Saman session lopuksi Lehtola tuli mestoille ja kertoi täysin uuden jalkabetan reittiin. Lehtolan beta on teknisempi ja paljon varmempi. Uskoisin, että Lehtolan ”heel-hook toe-hook pihdit” on helpoin tapa kiivetä reitin keskikohta.
Muutit Pirkanmaalle sotaväen jälkeen. Mitäs nykyään puuhailet/ oletko istahtanut paikalliseen kiipeilyposseenhelposti?
Tampere on ottanut mut todella hyvin vastaan. Muutin opiskeluiden perässä, aloitin sähkötekniikan opinnot TTY:lläviime syksynä. @tre_kiipeilykeskus otti mut myös töihin, niin saan tienattua vähän jäätelörahaa opiskeluiden ohessa huippu työpaikassa ja rakkaan lajin parissa. Kiitos siitä! Tampereen kiipeilijät ovat äärimmäisen mukavia ja määrätietoisia. Täällä on paljon vahvoja reenikavereita!
Mites kevään jatko, onko Fontsuun tehty pitkä todo-lista?
Fontsusta oon katellut kyllä muutamia klassikoita mitä haluaisin käydä koittaa. Karma, Opium, Rainbow Rocket ja Gourmandiseraccourci ainakin kiinnostaa.
Entäpä Suomi, onko täällä jotain erityisesti mielessä projektirintamalla, kenties ”Globalist”?
Joo, onhan noita. Nyt kun Unbreakable meni suht nopeasti, niin vois hyvällä itsevarmuudella lähteä kokeilemaan Armotonta, Hypergravitya ja miksi ei vaikka Globalistiakin. Luulen, että näistä jokainen reitti sopii mun vahvuuksiin paremmin kuin Unbreakable.