Reitti: Via Karelia
Vaikeus/ korkeus: 7C, 4m (10m pitkä…)
Sijainti: Devil´s Cave, Imatra/ Ruokolahti
Ensinousija: Jussi Luukkonen
Ajankohta: 2019
Varmistettavuus: Hämähäkki
” Long & techy roof boulder through the Devil’s church 7C/+? One of my all time favourites. You got: Hand jams, fist jam, heeltoecam, kneebar, knee scubber, mono underclingjam & jugs that are actually crimps. Around 25 hand moves. We had 5 small pads and 2 big Ones. ”
– 27 crags, julkinen tikkilista –
Pääsemme pitkästä aikaa esittelemään loistavan erikoisboulderin, tällä kertaa isolla E:llä. Kiitokset tämänkertaiselle esittelyjaksolle menevät Vakka-Suomen Stone Disciples -kiipeilijäryhmittymälle jonka halkeamien erityisosaajaosasto Valtteri Viitapohja ja Aaro Räsänen kävivät Itä-Suomen kierroksellaan tutustumassa/ kiipeämässä kyseisen kattomonsterin ja siinä ohessa tekivät prosessista loistavan videotallenteen. Jos et vielä ole ottanut kyseistä Youtube-tiliä seurantaasi, suosittelen kipin kapin niin tekemään.
”Kahet kräkihanskat, yhet housut, sängynpatja ja paljon kyyneliä ja verta piti uhrata tälle unelmalle. Hienoimpia mitä kiivenny.. ja vaikeimpia.”
– 27 crags, julkinen tikkilista –
Reitin ensinousija Jussi Luukkonen kertoo tutustuneensa kyseiseen ”Devil´s Caveen” useiden retkisivustojen kautta jo vuosia ennen paikalle eksymistään. Ajatuksena takaraivossa oli, että kohteen tunnettuus ja sen ilmeisen vaikuttavuus olisi aiheuttanut sen, että sen olisivat bonganneet Suomen pioneerikiipeilijät jo vuosia aiemmin. Itä-Suomen potentiaalia tuohon aikaan kehittäneet Markku Tawast ja Markku Makkonen olivat kuitenkin kertoneet paikalla käyneensä ja sen hienoksi todenneet. He olivat kuitenkin myös maininneet, etteivät ainakaan itse olleet siellä mitään kiivenneet.
2018 Jussi päätyi paikalle vaimonsa kera ja avasi luolan suuaukolle lippatraversen ”Martzi36, 7A+”. Luolan varsinaine entrecóte kuitenkin kuumotteli mielessä niin paljon, että herra päätyi sinne tasaisen epäsäännöllisesti useammankin kerran ja päälinja sai ensinousunsa keväällä 2020. Jussi kuvaa linjan haasteita melko tasaiseksi. Hänen mukaansa reitissä ei varsinaisesti ole mitään kokonaisuudesta poikkeavan vaikeaa kohtaa, mutta profiili ja muuvien tasaisuus kasaantuu loppua kohden. Toki jos jammaamisen perusskilsit eivät ole jammihanskassa, voivat ne aiheuttaa jonkinlaisia haasteita. Jussi pohtikin käyneensä vaikeusasteen osalta jonkinlaista Jaakobinpainia, sillä 25 muuvisena vaikeus tuntui ennemminkin köysireitiltä, kuin boulderilta.
Reitin varmistettavuudeksi arvioimme hämähäkkiä, vaikkakaan ei sen vaarallisuuden vuoksi, vaan reitin pituuden takia. Ensinousijan arvio padien tarpeesta on karkeasti: 4 isoa ja kaksi pikkupadia. Toki jos paikalla on kaverin kanssa, voi toinen tarvittaessa siirrellä patjoja reitin alusta loppuun päin.
Hienouden osalta kaikki tiedossa olevat kolme reitin kiivennyttä shemeikkaa päätyvät kolmeen tähteen (vaikka ensinousija ei kolmatta tähteä voi omasta mielestään antaa ensinousijuuden vuoksi). Reitti kuumotteleekin tästä syystä (sekä hienon esittelyvideon vuoksi) kesän yhtenä merkittävimmistä tovisit -reiteistä myös Karpojen karvahattujen alla. Joten olkaatten hyvät ja käykää tutustumassa videoon!
KARPOJEN VARMISTETTAVUUSARVIOIDEN MÄÄRITELMÄT:
Nallekarhu: ”Parempi yksin, kuin huonossa seurassa”. Pärjäät melko mukavasti parilla patjalla. Alastulo on melko flätti ja reitti ei kulje viistoon.
Alppikauris: Enemmän kuin pari pädiä tai vaihtoehtoisesti Jyrki Kauko spottaamaan. Reitin alastulossa on kiviä, se viettää tai reitti kulkee viistoon.
Hämähäkki: Mielellään omat ja kaverin pädit, sekä vähintään yksi spottaaja. Vaihtoehtoisesti koripallon kokoiset cojonesit… Reitti on joko +5m korkea, alastulo on hazardi tai reitti kulkee merkittävästi viistoon lähtöpisteestä.
Koponen: Jätä reitti suosiolla joko Sami Koposelle, tai OP Mannille…